Viime vuosina #tekoäly (AI) on noussut tehokkaaksi työkaluksi markkinoinnin alalla ja siitä puhutaan joka puolella. Tekoälyllä on kyky käsitellä valtavia tietomääriä ja analysoida asiakkaiden käyttäytymistä, joten se mullistaa tavan, jolla yritykset tavoittavat kohdeyleisönsä ja ovat vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa. Koska tekoäly pystyy personoimaan asiakaskokemuksen, automatisoimaan markkinointitehtäviä ja tarjoamaan oivalluksia ja ideoita, sillä on potentiaalia edistää kaikenkokoisten yritysten menestystä.
Jo nyt tekoäly tuo oikein käytettynä huikeaa lisäarvoa markkinointiin, mutta miltä näyttää tulevaisuus? Tekoälyteknologian kehittyessä tekoälymarkkinoinnin potentiaalin odotetaan vain kasvavan. Tulevina vuosina voimme odottaa näkevämme yhä useamman yrityksen sisällyttävän tekoälyn markkinointistrategioihinsa ja kilpailuetua haetaankin silloin kyvystä hyödyntää erilaisia työkaluja ja ymmärtää tekoälyn mahdollisuudet.
Tekoäly ei välttämättä ole autuaaksi tekevä teknologia ja siinä piilee myös omat riskinsä. Se on hyvä renki, mutta huono isäntä. Jos käyttää metaforana tulta, se on erittäin käyttökelpoinen ja hyvä esimerkiksi nuotiossa, mutta jos nuotio yltyy metsäpaloksi, kuten tänä kesänä esimerkiksi Kreikassa on nähty, seuraukset voivat olla katastrofaaliset. Eli operatiivisessa toiminnassa tekoäly on hyvä apulainen, mutta ihmisasiantuntijoiden tulisi aina tarkistaa kaikki tulokset ja viimeistellä tuotokset.
Vaikka digitaaliset työkalut kielen suunnitteluun, erityisesti kääntämiseen ja oikeinkirjoitukseen, ovat jo arkipäivää, tekstintuotantotyökaluilla on vakava haittapuoli: Toistaiseksi tekoäly luo tekstit aiemmin saamansa syötteen perusteella. Esimerkiksi #chatgpt hyödyntää internetin sisältöjä vain vuoteen 2021 asti. Jokainen, joka nyt tuottaa tekstin, saa toisaalta saman (tai hyvin samanlaisen) tuloksen kuin tuhat muuta käyttäjää ja toisaalta tulos perustuu jo olemassa olevaan sisältöön. Eli jos antaa ChatGPT:lle tai jollekin muulle tekoälytyökalulle käskyn kirjoittaa yritykselle #linkedin -mainos, lopputulemana on yleensä mainosteksti, joka tyylillisesti ja sisällöllisesti on ollut jo jonkun muun vastaavaa tarjoomaa edustavan yrityksen tekemänä LinkedInissa.
Kannattaa asettaa henkilökohtainen raja tekoälyn käytölle ja laajoista mahdollisuuksista huolimatta mennä ajoittain ilman teknistä avustajaa. Tämä pätee erityisesti tekstin kirjoittajiin ja luoviin ihmisiin, koska jos antaa tietokoneen kirjoittaa jokaisen tekstin, menettää helposti mahdollisuuden kehittää ja laajentaa omia taitojaan. Ja kyllä luovuudessa pitää aina yrittää löytää jotain uutta, erilaista ja erottavaa.
Henkilökohtaisesti paasaan paljon karaokekapitalismista, mikä tarkoittaa sitä, että yritykset puhuvat entistä enemmän samalla äänellä ja sisällöillä. #Karaokekapitalismi ulottuu valitettavasti ihan yritysten kilpailustrategioihin asti. Aika moni yritys luulee olevansa ainutlaatuinen, kun julistaa strategiassaan asiakkaan ja henkilöstön olevan keskiössä ja vastuullisuuden leikkaavan läpi kaikkien toimintojen..
Itse olen varma, että tekoälyä tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään markkinoinnissa ns. hybridimallina. Eli yritykset valjastavat tekoälyn hyödyntämään julkista pilveä, omaa pilveään sekä omia tietokantojaan. Ja samaan aikaan mukana on oltava aina inhimillinen ote, luovuus ja myös tilannetaju. Tilannetajulla viittaan mahdollisuusmarkkinointiin ja -viestintään, jossa hyödynnetään jotain ajankohtaista ilmiötä tai tapahtumaa, käynnistetään vuoropuhelu tai otetaan kantaa yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin.
P.S. Tämän artikkelin kirjoittamisessa ei ole hyödynnetty tekoälyä!
